Sanat ”valinta ja vapaus” viestivät mahdollisuuksista ja herättävät myös kysymyksiä. Valintojen tekemiseen tarvitaan tietoa. Pohdintaa syntyy siitä, valitsenko ”oikein” ja mitä vastuuta valinnasta seuraa.

Kokemuksen perusteella on helppo tehdä valintoja. Toisinaan kaipaan matkatoimiston virkailijan ohjausta istuessani tuntikausia netin ääressä valitsemassa lomamatkalle hotellia. Suurilla paikkakunnilla tullee sote-palveluissa olemaan runsaasti valinnan mahdollisuuksia.

”Vaikka ihmisten varallisuudessa on eroja, on monilla mahdollisuus investoida oman hyvinvoinnin edellytyksiin.”

Palveluja voidaan hankkia jo nyt palvelusetelin ja jatkossa asiakassetelin ja myös niin kutsutun henkilökohtaisen budjetin avulla. Näiden perusteella iäkäs henkilö voi koota eli valita rekisteröityjen palvelujen tuottajien joukosta sopivimmilta tuntuvimmat toimijat saadakseen kokonaispalvelunsa. Valintapäätöksiä tehdessään iäkkäät ihmiset tulevat tarvitsemaan ohjausta ja puolueetonta neuvontaa. Sukupolvien välistä tukea ja pohdintaa saatetaan tarvita palvelujen suunnittelussa. On erheellistä kuvitella, että valinnat pystyttäisiin tekemään netissä olevien tietojen tai erikseen saatavien kirjallisten ohjeiden perusteella.

Suunnitelmat valintojen lisäämisestä ja palvelujen saatavuuden paranemisesta ovat perusteltuja. Samaan aikaan hillitään vanhustenhuollon kustannuskehitystä. On aiheellista kysyä, mitä varttuneet ihmiset itse ja yhdessä läheistensä kanssa voisivat tehdä.

Jopa 40 vuotta kestävään vanhuusikään kuuluu onneksi paljon muutakin kuin sote- ja vanhuspalveluja. Vaikka ihmisten varallisuudessa on eroja, on monilla mahdollisuus investoida oman hyvinvoinnin edellytyksiin. Useat valinnat, kuten ulkoilun lisääminen, vapaaehtoistoimintaan ryhtyminen tai nettitaitojen opettelu eivät ole sidoksissa rahaan.

Joskus kuulee sanottavan, että tästä asunnosta en muuta minnekään tai että täällä on kaikki hyvin eikä remontteja enää tarvita. Tyytyväisyys on kaksiteräinen miekka, jos kotiolosuhteet eivät mahdollista selviytymistä fyysisen toimintakyvyn muuttuessa. Valintaa on aiemmista ja nykyisistä olosuhteista kiinnipitäminen, mikä lisää pysyvyyden ja jatkuvuuden tunnetta hyvinvoinnin osatekijänä.

Monet ihmiset haluavat kuitenkin varmistaa kotona asumisen mahdollisuuksiaan remontoimalla talonsa tai asuntonsa muun muassa pesutilojen ja sisäänkäyntien osalta sellaiseksi, että voivat niissä tarvittaessa apuvälineenkin kanssa liikkua. Toiset muuttavat hyvien kulkuyhteyksien äärelle esteettömään asuntoon, missä ei ole huolta pihatöistä. Valintapäätökset on tehty itse niin sanotusti hyvän sään aikana.

Suomessa on kehitetty hyvinvointiyhteiskuntaa, missä iäkkäät ihmiset eivät ole riippuvaisia lapsistaan. Nyt vahvistetaan koti- ja omaishoitoa, jolloin läheisten rooli kasvanee. Vanhustyön keskusliitto on Suomi 100 – juhlavuoden valtuuskunnan jäsen ja on mukana juhlavuoden ohjelmistossa teemallaan Ikäpolvet yhdessä – juurensa tuntien, toisiaan arvostaen. Monen sukupolven suurperheiden asumisyhteisöt ovat ohi. Keskeiseksi nousee kysymys siitä, mitä olemme rakentamassa tulevalle vuosisadalle, sillä ikä- ja sukupolvet tarvitsevat toisiaan; eivät pelkästään avun, vaan yhteenkuulumisen tunteen vuoksi.