Meille isommille vähäoireinen flunssa voi olla vastasyntyneelle lapselle hankala. Pienet vauvat ovat hyvin riippuvaisia nenähengityksestään ja runsasoireisen flunssan myötä syöminen vaikeutuu ja pahimmassa tapauksessa kehittyy sairaalahoitoa vaativa hengenahdistus. Vauvalla ei saa olla kesähelteessäkään kuumetta. Vauvojen kuumeen lämpötilaraja on 38 astetta peräsuolesta mitattuna. Kuume on aina riittävä syy hakeutua lääkärin vastaanotolle saman päivän aikana.

Onneksi pahimmat hengitystieinfektiot jylläävät talvisin ja näin ollen kesällä vauvat ovat tältä osin paremmassa suojassa. Joka tapauksessa kesälläkin vastasyntyneen kanssakäymistä nuhaisten ja yskäisten henkilöiden kannattaa välttää. Hyvä käsihygienia on aina tärkeä ennen vauvan käsittelyä.

Vauvojen ihosta kannatta huolehtia hyvin. Vastasyntyneen iholla esiintyy erilaista kirjavuutta ja näppylöitä. Tämä voi myös korostua helteessä ja vauvan hikoillessa, joka on sinänsä vaaratonta ja normaalia. Hautuvat paikat, kuten ihopoimut ja navan seutu, kannattaa puhdistaa ja kuivata huolellisesti. Talkkia voi ripotella hautuviin kohteisiin. Perusvoiteita käytetään kuivalle iholle. Vauvan kylvetystä voidaan tehdä 1–2 kertaa viikossa. Jos iholla esiintyy selvästi märkiviä kohtia, ihon haavaumia tai leviävää punoitusta mahdollisen infektion merkkinä, on syytä näyttää vauvaa lääkärille. Monet ihon infektiot leviävät herkemmin kesällä ilmojen ollessa lämpimiä.

"Hyttyset voivat tehdä reilujakin reaktioita ja paukamia vauvoille, kuten isommillekin lapsille. "

Ulkomailla kummeksutaan suomalaista perinnettä nukuttaa vauvoja ulkona talvella, pakkasellakin. Talvella totutellaan lasta asteittain kylmyyteen, sen sijaan kesällä täysiaikaista vauvaa voidaan hyvin alusta alkaen nukuttaa ulkona. Kesällä, kuten talvellakin, vauvan suojaaminen viimalta ja oikea pukeminen on oleellista. Sopiva määrä vaatetusta löytyy kokeilemalla. Raajoista ja niskasta kokeiltuna ihon ei pidä olla kylmä, mutta lapsen ei myöskään pidä hikoilla. Pientä vauvaa ei kesähelteilläkään makuuteta ilkosillaan ulkona, vaan aina puetaan sopiva suojakerros vaatetusta unohtamatta päähinettä.

Pieni lapsi on aina suojattava auringolta. Vanhempien, itsenäisesti liikkuvien lasten kanssa käytetään suojaavien vaatteiden ohella lisäksi aurinkovoiteita. Pienellä vauvalla suojaava vaatetus, päähine ja varjossa pysyminen ovat tärkeimmät suojaamisen keinot.

Kesähelteillä nesteen tarve voi tilapäisesti nousta. Pieni terve vauva säätää itse omaa syömistään ja täysiaikaisen vauvan sopiva maitomäärä ensimmäisinä kuukausina on noin 1/6-osa omasta painosta. Vauvat syövät aluksi noin 3 tunnin välein. Pulloruokinnalla tätä on helppo seurata, rintaruokinnalla luonnollisesti vaikeampaa, mutta rintaruokitun vauvan hyvä painonousu on merkki riittävästä ravinnosta. Lapsen painon pitäisi nousta vähintään noin 20 g päivässä. Isommalle vauvalle voi maidon lisäksi tarjota vettäkin, mutta pieni vauva tyytyy syömään tiheämmin ja suurempia kerta-annoksia.

Talvivauvat pääsevät helpommalla joissakin asioissa. Hyttyset voivat tehdä reilujakin reaktioita ja paukamia vauvoille, kuten isommillekin lapsille. Hyttyskarkotteet eivät sovi pienille vauvoille, vaan hyttysverkot ja vaatetus ajavat tämän asian.

Lyhyt on Suomen suvi, mutta niin on vauva-aikakin, nauttikaa!