Lapsuusiän autismi on keskushermoston neurobiologisesta kehityshäiriöstä johtuva oireyhtymä, jonka oireet ilmenevät useimmiten kolmanteen ikävuoteen mennessä. Heikentynyt kyky olla kontaktissa muihin ihmisiin, kaavamainen käytös ja voimakas kiinnostus yksityiskohtiin ovat yleisiä autismin piirteitä.

- Vanhemmat aistivat yleensä ensimmäisinä, että lapsella on poikkeavuutta esimerkiksi vuorovaikutuksessa tai kommunikaatiossa, kertoo esimies Seija Niinivaara-Kunttu Autismisäätiöltä.

Lapsuusiän autismi lukeutuu autismin kirjon häiriöihin, joita arvioidaan olevan noin 1,6 prosentilla väestöstä. Muita autismin kirjon häiriötä ovat esimerkiksi Aspergerin oireyhtymä ja Rettin oireyhtymä.

Autismia ei voida parantaa, mutta autistisen lapsen ja hänen perheensä elämänlaatuun voidaan vaikuttaa paljonkin.

- Aivot on plastinen elin, joka muokkautuu parhaiten nuorella iällä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kuntoutus alkaa, sen parempi, alleviivaa esimies Paula Karhunen Autismisäätiöltä.

 

Elämää autismin kanssa

Autismiin liittyvien piirteiden vuoksi monesti luullaan, että autismin kirjon henkilö ei kaipaa ihmiskontaktia. Niinivaara-Kunttu toteaa, että asia on usein päinvastoin.

- Myös autismin kirjon lapsella on tarvetta kommunikointiin, mutta usein häneltä saattaa puuttua keinot, joilla tehdä itsensä ymmärretyksi. Perheelle ja ammattilaisille on iso haaste, että he onnistuvat vahvistamaan lapsen tapaa ilmaista itseään.

- Autismikuntoutuksessa ei ole yhtä tiettyä menetelmää, jota sovelletaan, vaan siinä yhdistellään kullekin yksilölle sopivia menetelmiä. Toiminta-, musiikki- ja puheterapiasta on monelle apua, Karhunen kertoo.

- Musiikkiterapian on osoitettu vaikuttavan suotuisasti lapsen vuorovaikutusaloitteisiin, kommunikointiin ja käyttäytymisen säätelyyn, joilla kaikilla on suuri merkitys lapsen oppimisessa, Niinivaara-Kunttu lisää.

Kuntoutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että autismin kirjon lapsen perheellä on riittävästi tietoa, taitoja ja toimintakykyä hyvän arjen turvaamiseen. Perheen voimavaroja tuetaan muun muassa perhetyön avulla.

 

Resurssit elämän alkutaipaleella ehkäisevät monelta harmilta

Jo pitkään autismin parissa työskennelleet Karhunen ja Niinivaara-Kunttu pitävät varhaisen diagnosoinnin ja kuntoutuksen sekä perheiden tuen merkitystä ehdottoman tärkeänä, niin elämänlaadun kuin kriisitilanteiden ennaltaehkäisynkin kannalta.

- Autismin kirjoa ei tunnisteta vielä kovin hyvin. Autismisäätiö tekeekin paljon tiedonjakamiseen liittyvää työtä esimerkiksi terveydenhuollossa ja kouluissa, jotta autismin kirjo pystyttäisiin huomioimaan paremmin, Karhunen toteaa, ja jatkaa:

- Autismin kirjon lapsilla ja nuorilla on suuri vaara syrjäytyä, jos diagnoosi ja tuki eivät ole kohdallaan.

- Inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta syrjäytyminen tulee aina paljon kalliimmaksi kuin varhaisen tuen antaminen. Säästöt ovat ilmeiset, kun ihminen välttyy esimerkiksi syrjäytymisen aiheuttamilta mielenterveysongelmilta, jopa laitoshoidolta, Niinivaara-Kunttu sanoo, ja päättää:

- Autismin kirjon henkilöt tulee ymmärtää, kohdata ja kuntouttaa omana kohderyhmänään ja tiedostaa mikä valtava potentiaali heissä on.