Selkävaivoista puhuttaessa tarkoitetaan lanteesta ylös niskaan saakka eli koko selkärangan alueella olevaa kipua tai liikkumista hankaloittavaa haittaa. Alaselkä- ja niskakivut ovat vaivoista yleisimpiä ja niihin voi liittyä kipusäteilyä raajoihin.

Helsinki Hospitalin Spine Center keskittyy kaiken ikäisten ja koko selkärangan alueen vaivojen hoitoon. Selkäkeskuksen moniammatilliseen hoitotiimiin kuuluvat muun muassa neurokirurgi, fysiatri ja fysioterapeutti, jotka kaikki tekevät läheistä yhteistyötä potilaan kanssa.


Kipu muuttaa lihasten toimintoa

Kivun seurauksena lihastoiminta muuttuu, eikä lihaksia käytetä automaattisesti ja optimaalisesti, vaan esimerkiksi selkärangan tukilihakset voivat jäädä ikään kuin uinumaan.

Kivun kroonistuminen voidaan estää oikea-aikaisella oireiden syyn selvittämisellä ja yksilöllisesti laaditulla hoitosuunnitelmalla.

– Jos kipu kroonistuu, tiedämme, että kipulääkkeiden apu on melko rajallinen. Silloin toimintakyvyn ylläpitämiseksi lääkkeettömät hoitokeinot otetaan mukaan turvallisina keinoina kivun hallinnassa ja lihaksia pyritään herättelemään ja käyttämään kehoa jälleen taloudellisemmin, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Kia Pelto-Vasenius.


Toimintakyvyn vaikeudet on tyypillinen ikääntyvän ihmisen vaiva

Iän lisääntyessä on tyypillistä, että kipu selän alueella vaikeuttaa esimerkiksi kävelyä ja kumartumista. Myös kova niska- ja päänsärky tai  pään kääntämisen vaikeus ovat yleisiä syitä hakeutua vastaanotolle.

Oireet voivat olla hyvin samantyyppisiä ikään katsomatta, vaikka oireiden syyt ovat monesti erilaisia. Iäkkäillä henkilöillä päivittäisen toimintakyvyn vaikeutuminen saattaa johtua useista eri vaivoista.

– Esimerkiksi lonkka-oireet voivat hankaloittaa huonokuntoisen selän toimintaa entisestään. Päivittäisen toimintakyvyn heikentyminen saattaa edelleen lisätä kipuja ja vaikuttaa unen laatuun, kertoo Pelto-Vasenius.


Hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisen arvioinnin mukaan

Ammattilaisten ensimmäinen tehtävä on oireiden taustalla olevan syntymekanismin selvittäminen.

– Arvioimme, mitä ongelmia oireiden taustalla on ja sen mukaan ohjaamme potilaan sopivan asiantuntijan vastaanotolle. Esimerkiksi neurokirurgi voi tarvittaessa lähettää potilaan fysiatrin tai fysioterapeutin vastaanotolle saamaan hoito- ja kuntoutusohjeita, kertoo neurokirurgi Leena Kivipelto.

Helsinki Hospitalissa tutkimusnäyttöön perustuvat hoitosuositukset tehdään aina potilaan yksilöllisen tilanteen arvioinnin mukaan. Jos mahdollista, potilaalle pyritään ensisijaisesti löytämään lääkkeetön hoitokeino eli aktiivinen ja nousujohteinen harjoitteluterapia.

– Potilaalle tehdään oireiden perusteella fysioterapeuttinen diagnoosi, jonka jälkeen yhdessä suunnitellaan hoito-ohjelma hänen tavoitteensa ja resurssinsa huomioiden, kertoo OMT fysioterapeutti Ulla Parviainen.

Jos terapeuttinen hoito ei tuota tuloksia, fysioterapeutti ohjaa potilaan fysiatrin tai neurokirurgin vastaanotolle.

– Fysiatrinen hoitosuunnitelma sisältää joskus lääkehoitoa fysioterapeuttisen harjoittelun tueksi, kertoo Pelto-Vasenius.

Joskus esimerkiksi kävelyvaikeutta ja kipua aiheuttavan hermopinteen leikkaushoito voi olla ainoa tehokas vaihtoehto. Helsinki Hospitalin korkean ammattitaidon omaavat neurokirurgit leikkaustiimeineen pystyvät suorittamaan selkäleikkauksen turvallisesti.

– Leikkauksella luodaan edellytykset toiminnallisten ongelmien korjaantumiselle. Neurokirurgi arvioi, milloin leikkaushoito on tarpeellinen, jotta potilas voisi leikkauksen jälkeen taas harjoitella liikkumaan kivuttomasti, sanoo Kivipelto.

– Pienempiä leikkauksia voidaan tehdä päiväkirurgisesti. Muidenkaan leikkausten jälkeen sairaalaan tarvitsee vain harvoin jäädä yhtä yötä pitemmäksi ajaksi. Jälkitoipumisen seurannassa ja kuntoutuksessa neurokirurgin, fysiatrin ja fysioterapeutin tiimityö on jälleen tiivistä, hän lisää.

 

Helsinki Hospital tarjoaa kokonaisvaltaista hoitoa. Moniammatillinen hoitotiimi varmistaa, että potilaan vaivaan löydetään heti oikea asiantuntija.

Soita meille: 09 417 00 100, ma–to klo 9–19, pe klo 9–15

www.helsinkihospital.com