Jatkuvat syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteet arjen, lähisuhteiden ja työn yhteensovittamisessa kuormittavat naisia.

Aamusta alkaen useat naiset miettivät, miten organisoida arki tänään ja miten selvitä työstä ja lähisuhdevastuista kuten perheestä. Ei liene sattumaa, että kaikenlaiset jaksamisongelmat, uupuminen, masennus, alkoholin tissuttelu ja muut riippuvuudet vaivaavat naisia.

Syitä edelliseen on monia. Perheet ovat pienentyneet ja moninaistuneet.  Lähisukulaiset asuvat kaukana tai heihin ei ole yhteyksiä. Työelämän muutokset ovat suuria ja koskevat myös naisten aloja.

Nyt on aika kuulla naisia. Ovathan naiset yhteiskunnassamme enemmistö. Naiset tarvitsevat arkensa järjestämiseen sellaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka huomioivat naisten elämässä tapahtuneet muutokset ja jotka on räätälöity huomioiden naisten tarpeet.  Tällaisia ovat esimerkiksi työn ja lähisuhteiden huolenpidon yhteensovittaminen. Lisäksi vastuiden jakamista tulee edistää siten, että myös miehet tekevät osansa arjen pyörityksestä.  

Yksilön tasolla nainen voi pohtia ja muuttaa suhdetta vain itseensä. Oman elämän äärelle pysähtyminen arjen pyörityksessä ei ole helppoa. Useat ajattelevat "en osaa muuta ja näin olen aina toiminut". Nainen ei ehkä huomaa, että hän laiminlyö itseään ja voi huonosti.

Jokainen voi kysyä itseltään, osaanko ottaa tilaa itselleni ja olla itsekseni ja mistä olenkaan oppinut tällaisen mallin. On aika opetella uusia toimintatapoja ja alkaa arvostaa itseään. Naiset tarvitsevat tilaa ja mahdollisuuksia tuoda ääntään esiin myös avun, tuen ja palvelujen järjestämisissä.

Ensimmäinen askel muutokseen on itsensä myötätuntoinen huomiointi. Kaikesta selviävä, ”kiltti ja vahva” suomalainen nainen ei riitä enää monimutkaiseen arkeen, jossa tilanteet ja asiat ovat jatkuvassa muutoksessa. Tarvitsemme mahdollisuuksia pysähtymiseen, arjen haasteiden ja kokemusten jakamiseen sekä tarpeidemme ilmaisemisen ja puolemme pitämisen opetteluun.

Naisten jokapäiväisten velvoitteiden listalle tulee lisätä kohta ”sinä itse”.  Syyllisyyden tuntojaan joutuu käsittelemään, kun opettelee ottamaan itselleen tilaa - pieni hetki ja asia kerrallaan. On tutustuttava pieniin iloihin arjessa, omaan haavoittuvuuteen ja voimavaroihinsa ja opeteltava jakamaan niitä. Näin voimme alkaa opetella ystäväksi itsellemme.  Itseään arvostava nainen kuulee itseään ja omia tarpeitaan ja kykenee ilmaisemaan niitä. Hän kykenee sukkuloimaan arjen tilanteissa ja muutoksissa monin tavoin. Kiltteys, uhrautuminen ja vetäytyminen pois kuormittavista tilanteista eivät ratkaise jaksamisen ongelmia.

Jos emme kiinnitä huomiota itseemme, saatamme kulkea elämämme läpi ikään kuin "autopilotti päällä". Tällöin elämäämme ohjailevat ulkopuolisten paineet ja me vain kiirehdimme uhrimaisesti hetkestä toiseen. Oman elämämme haltuun saaminen edellyttää, että on otettava ohjat omiin käsiimme.  Kun riitän itselleni, voin riittää myös toisille. Siksi suhde itseen on tärkein ihmissuhde. Tähän suhteeseen kannattaa panostaa.