– Jos kuulen isosta ympäristökatastrofista tai pommin räjähdyksestä, mietin entisellä työpaikallani alkavaa kiirettä, enkä kaipaa takaisin. Tuntuu, että maailma on mennyt niin sekaisin uutismielessäkin, että kotoa katsottaessa työpäivät vaikuttavat hyvin haastavilta, Pirjo Nuotio pohtii ja toteaa uutistyön olevan monessa mielessä rankkaa ja uutisesta riippuen raskasta sulatettavaa.

- ”Perusuutisiltoja” on enää harvoin.

Nyt Nuotio haluaakin täyttää aikansa mukavilla asioilla, joihin sisältyy myös paljon työkeikkoja. Suomen talouden piristymisen myötä yritykset ovat esimerkiksi alkaneet järjestää aiempaa enemmän isompia juhlia ja seminaareja, joihin häntä pyydetään usein juontamaan. Nuotio on myös esiintynyt monissa Suomi 100 –juhlavuoden tilaisuuksissa.

– Lisäksi olen mukana myös lastensuojelujärjestöissä vapaaehtoistyössä, ja iloitsen tietysti omista lastenlapsistani, joiden kanssa vietän viikoittain aikaa, Nuotio lisää.

 

Kaupunkipyrähdykset sopivat kulttuurinnälkäiselle pariskunnalle

– Italiaa luen viidettä vuotta ja espanjaa olen lukenut jo 25 vuotta, niitä molempia opiskelen kerran, pari viikossa. Mieheni kanssa aloitimme tanssikurssin, ja käymme yhdessä älyttömän usein konserteissa, oopperassa, teatterissa ja taidenäyttelyissä, Nuotio vastaa kysymykseen muista harrastuksistaan.

"Paras ympäristöteko, mitä pieni ihminen voi tehdä, on että ei synny ruokahävikkiä."

Lisääntyneeseen vapaa-aikaan mahtuu paljon myös matkustelua. Hän on juuri palannut Maltalta ja heti joulun jälkeen on lähtö Espanjaan golf-kentille. Enimmäkseen matkat suuntautuvat kuitenkin Keski-Euroopan kaupunkeihin kulttuurin ja taiteen perässä, sillä yrittäjänä työskentelevän puolison on helpompi irrottautua muutamaksi päiväksi kuin lähteä pitemmäksi ajaksi kaukomatkalle. Pitkät lentomatkat eivät enää houkuttele Nuotiotakaan, ja onhan hän jo ehtinyt paljon maailmaa kierrelläkin.

Runsas lentäminen saa hänet pohtimaan siitä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä:

– Yritän korvata hiilijalanjälkeä toimimalla vastuullisesti muulla tavoin, kuten lajittelemalla jätteet, hän sanoo ja toteuttaa kollegaltaan kuulemaansa mottoa: paras ympäristöteko, mitä pieni ihminen voi tehdä, on että ei synny ruokahävikkiä.

– Sitä meillä ei tosiaan synny, vaan käytämme kaiken ruoan tavalla tai toisella hyväksi, Nuotio sanoo vakuuttavasti.

 

Malli aktiivisesta elämäntavasta on vanhemmilta peritty

Nuotion nuorekkuus ja pirteys kiinnittää edelleen monen huomiota ja saa kanssaihmiset miettimään saloja sen takana. Omien sanojensa mukaan hän ei kuitenkaan pidä niistä sen kummemmin huolta, vaan voisi panostaa jopa enemmän. Myös Nuotion vanhemmat olivat nuorekkaita, itsestään huolehtivia ja täyttä elämää nauttivia, joiden seurasta hän saa nauttia edelleen. Ehkä Nuotio on perinyt myös suotuisat ”nuorekkuus-geenit”.

– Sauvakävelen, pyöräilen, pelaan tennistä ja talvella hiihdän, mutta mitään näistä en harrasta säännöllisesti. Kesällä pelaan golfia pari kertaa viikossa, jolloin usean tunnin kävely ja ulkona olo tapahtuvat kuin huomaamatta - liikuntaa sekin on, Nuotio sanoo iloisesti.

Nuorekkuudesta puhumiseen liitetään usein painoon liittyvät asiat, ja ikääntyminen näkyy helposti painonnousuna. Nuotio huomauttaa, että usein paino-ongelman kanssa tuskaileville on entistä vaikeampaa lähteä liikkumaan, ja silloin myös helposti näytetään vanhemmalta.

– Hyvänä asiana omalla kohdallani koen, että painonhallinta on onnistunut. Tosin en minä mitään syökään, hän naurahtaa ja jatkaa:

– Ravinnosta en valitettavasti osaa sanoa mitään hyviä vinkkejä. Oma ruokailuni on melko satunnaista, mutta siinä mielessä terveellistä, että vältän lihaa, syön paljon kalaa ja vihanneksia sekä kauraleipää.

Tulevan joulun Nuotio viettää kotona ensimmäistä kertaa ainakin neljään vuoteen. Edelliset joulut hän olin vapaaehtoisesti töissä ja pääsi kotiin Seitsemän uutisten jälkeen.

– Lapsenlapset saattoivat olla silloin jo nukkumassa. Nyt vietämme ehkä jonkinlaista perhejoulua ja aloitamme yhdessäolon jo aikaisemmin, hän päättää riemastuneena.