Me, Amnestyn Suomen osasto ja Ensi- ja turvakotien liitto aloitimme yhteisen Naistenviikko-kampanjan, koska haluamme seuraavan sukupolven kasvavan väkivallattomassa Suomessa.

 

Väkivalta on ihmisoikeusloukkaus

Elämme murrosta, josta kertoo maailmanlaajuinen seksuaalista häirintää vastustava #MeToo-liike. Se on vapauttanut häpeästä ja syyllisyydestä osoittaen, että häirinnän kulttuuria ei enää hyväksytä.

Suomessa naiset saivat äänioikeuden varhain. Sen eteen tehtiin kuitenkin paljon työtä, vaikka nyt pidämme sitä itsestäänselvyytenä. Miksei väkivallaton ja tasa-arvoinen elämä naisille voisi olla uusi normaali?   

Väkivalta on aina ihmisoikeusloukkaus. Kun se kohdistuu systemaattisesti tiettyyn ryhmään, se kertoo syrjinnästä. Naisten kohdalla se saa monenlaisia muotoja, kuten eron jälkeinen vaino, ihmiskauppa ja seurusteluväkivalta. Kampanjamme on ajankohtainen nyt, koska Euroopan neuvoston Istanbulin sopimusta toimeenpannaan. Haluamme sen olevan vieläkin kunnianhimoisempi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä ja tunnistavan järjestöjen roolin tässä tärkeässä työssä. Käynnissä ovat myös isot rakenteelliset uudistukset kuten sote.

Luvut ovat karuja. Joka kolmas 15−74-vuotias nainen joutuu kohtaamaan lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa, ja arviolta 50 000 naista vuodessa kokee seksuaalista väkivaltaa. Vuonna 2017 Suomessa kuoli 12 naista parisuhdeväkivallan seurauksena. Näin ei voi jatkua; naisiin kohdistuva väkivalta ei ole luonnonvoima, vaan poliittisella tahdolla ja yhteisillä ponnisteluilla saamme muutoksia aikaan.

Kaikki naiset eivät ole samassa veneessä – tarvitaan monimuotoisia palveluita. Esimerkiksi transtaustaisilla ja vammaisilla naisilla on kohonnut riski kokea väkivaltaa. Erityisen huolestuttavaa on Ensi- ja turvakotien liiton chatissa esille tullut nuorten tyttöjen tilanne. Tytöt ovat identiteettiä rakentaessaan erityisen haavoittuvia, eivätkä aina tunnista, mikä on oikein heitä kohtaan. Seurusteluväkivalta voi olla esimerkiksi seksiin painostamista tai toisen hallitsemista ilman väkivaltaa.

 

2030 jokaisella naisella ja tytöllä on oikeus koskemattomuuteen

Tavoitteenamme on, että 2030 Suomi on maailman turvallisin maa naisille. Työmme on vaikuttaa päättäjiin, jotta he ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin ja turvaavat riittävät palvelut. Esimerkiksi raiskauksen määritelmä ankkuroidaan suostumuksen puutteeseen. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on olemassa jokaisella koko ajan. Lähestymiskiellon rikkomisesta ilmoittaminen ei saa olla uhrin vaan polisiin vastuulla automaattisesti.

Tulevaisuudessa tukipalveluita on oltava ilman kynnystä myös niille, joilla ei ole suomen kielen taitoa tai sosiaaliturvatunnusta. Esteettömyyden pitää olla myös sähköistä. Turvakotipaikkoja tulee olla tarpeeksi ja niiden on katettava koko maa. Myös ennaltaehkäisevä työ läpäisee eri ikäiset aina koululaisista eläkeläisiin.

Haluamme, että 2030 yhdenkään naisen tai tytön ei tarvitse pelätä väkivaltaa tai häirintää. Tavoite on ulottuvillamme, sen saavuttamiseen tarvitsemme sinun apuasi. Kirjoitetaan uusiksi naisten ja tyttöjen tulevaisuus − yhdessä.