Peilasin ajatuksiani alueen kalastajien elämään ja elämän loppumiseen. Männystä rakennettu Venho kehittyi miettiessäni, millainen ruumisarkku voisi kunnioittaa merelle koko elämänsä omistanutta saaristolaiskalastajaa ja hänen elämäntapaansa, Ratia kuvailee.

– Arkku on kauniin virtaviivainen ja antaa suuren kunnian karulle saaristoluonnolle ja myrskyävälle merelle, mutta myös tyyneydelle ja lopullisuudelle.

Saaristotunnelmaa ilmentävät myös monet muut Ratian työt, joiden tekemiseen muotoilija on saanut ideansa muun muassa meren mukana rantaan kulkeutuneista puurimoista.

– Värimaailma sen sijaan syntyy projektin mukaan. Musta ja valkoinen tai harmaa ovat mielestäni luonnollinen valinta kuvaamaan Suomen luonnon karuutta monissa töissäni.

Ratia on tunnettu myös lasitöistään. Niiden historia kulkee pitkälle lapsuuteen, jolloin Ratia ihastui ikkunoiden välissä oleviin vihreisiin lasipulloihin. Ne jättivät pysyvän merkin Ratian mieleen ja myöhemmin hän onkin itse on suunnitellut, kuten tiedämme, lukuisia erivärisiä ja eri käyttöön tarkoitettuja lasiesineitä.

Ratia itse sanoo pitävänsä ideoinnista ja suunnittelusta enemmän kuin varsinaisesta muotoilusta. Kolmikantaisen sydänkorun idea lähti syvästä tunteesta, ja Ratia teki sen äitinsä Armi Ratian muistoksi. Siinä sydän on jaettu kolmeen unelmaan, uskoon, toivoon ja rakkauteen. Suunnittelutyöhönsä Ratia saa toivomuksia suoraan asiakkailta, mutta pääosin jälleenmyyjiltä.

–Hinta määrittää myös paljon, mitä markkinoille halutaan viedä, hän toteaa.

Ratia puhuu suomalaisten pärjäämisestä ulkomaisilla markkinoilla, ja sanoo, että siinä on vain yksi este ja se on suomalainen yrittäjä itse.  Suurimpana syynä siihen, ettei ulkomaille uskalleta lähteä, hän näkee yrittäjien luottamuksen puutteen omaan kielitaitoonsa.

– Tietysti myös eri kulttuuripiirteet näkyvät tuotesuunnittelussa, jolloin pelkistetty skandinaavinen muotoilu ei aina herätä kiinnostusta prameutta ja näyttävyyttä suosivissa kulttuureissa, hän toteaa.

Matkustelu on hienoa, mutta kiinnostavia paikkoja löytyy läheltäkin

Kysyessäni loman vietosta, Ratia sanoo yllättävästi pitäneensä aikaisemmin nykyistä enemmän lomaa. Nykyään hän viihtyy paljon yksin, ja työhön liittyvät asiat tulevat silloin ehkä helpommin ajatuksiin kuin aiemmin.

Kesästä puhuessaan Ratia alkaa kuvailla Saarenmaan taloaan.  Hän kertoo Saarenmaan hätkähdyttävän pitkistä kiviaidoista, jollaisen hän kunnosti omaan taloonsakin.

Kiviaitojakin suuremman vaikutuksen Ratiaan teki kuitenkin talossaan oleva alueelle tyypillinen ruokokatto.

– Se oli taloa jo ostaessani mahtava ja niin hieno, että halusin sellaisen itselleni ehdottomasti, hän sanoo.

Nyttemmin Ratia on Saarenmaan talon lahjoittanut pojalleen.

– Käyn siellä itsekin vielä ajoittain, mutta maalla askarointi ei tällä hetkellä istu arkeeni, viihdyn kaupunkielämässä, hän toteaa.

Ulkomailla Ratia matkustaa säännöllisesti ja luettelee juuri käyneensä muun muassa Venetsiassa, Frankfurtissa, Milanossa sekä Panamassa.  Lähipaikoista hän käy mielellään erityisesti Riihimäellä.

– Yksi hienoista ja aina kiinnostavista paikoista näkyy oman kotini ikkunasta, kertoo Ratia ja alkaa muistella, kuinka lapsena hiihti sinne jäätietä pitkin isänsä Viljo Ratian kanssa.