Kehoitsetunto

Hyvä kehonkuva syntyy yhdessä eläen. Kotona, vanhemmiltaan, lapsi saa viestiä pienestä pitäen: olet arvokas, sinusta tykätään, kehosi on oikeanlainen juuri näin. Pienellä lapsella kehoitsetunto ja avoimuus ovat synnynnäisiä. Sitä ei saisi kasvatuksella ja kiusanteolla rikkoa. Kun vanhemmat katsovat lämpimän hyväksyvästi itseään, toisiaan ja lastaan, niin lapsikin oppii hyväksymään itsensä ja antamaan samaa viestiä ympäristössään läheisilleen. Kipakka arvostelu satuttaa, ei jalosta. Kaikenlainen toisten vähättely vahingoittaa. Kuinka haavoittavaa onkaan, jos lapsen kaveri on erityinen - vammainen, tumma tai sateenkaariperheestä - ja oma vanhempi puhuu hänestä halveksivasti! Myös oman lapsen sisällä saattaa olla ajatus sukupuolen tai seksuaalisuuden moninaisuudesta. Vihapuhe on aina haitaksi. Muistetaan peilisolut ja että olemme toisillemme peilejä.

Tunteiden säätelyn kaksi keinoa

Tunteita voi säädellä sekä mielen että kehon avulla. Pieni lapsi tekee sen toiminnalla, riehuen ja karjuen. Ellei hän pysty itse, vanhempi rauhoittaa lapsen ottamalla syliin. Silittämällä ja tyynnyttämällä tunne laantuu. Kokonaisvaltainen, lohduttava ja hyväksyvä kehokokemus rauhoittaa lapsen. Voi miten paljon janoa ja kaipuuta tästä hyväksyvästä läheisyydestä meillä suomalaisilla onkaan! Kosketusta ja kehuja on kautta aikain pihdattu karaisemisen varjolla.

Myötätuntoa itselle

Itsensä hyväksymisestä oma hyvinvointi leviää myös ympärille ja läheisille. Se tarkoittaa sekä oman kehon että luonteen hyväksymistä. Tärkeä taito on itsemyötätunto. Kun on hyvä olo itsensä kanssa ja hyväksyy itsensä ja oman kehonsa, se antaa voimia suuntautua ulospäin. Silloin jaksaa olla toisten kanssa hyvässä vuorovaikutuksessa. Muut eivät ole uhka, vaan mahdollisuus hyvinvointiin. Itsemyötätunto on taito, jonka opettelu kannattaa. Lapsethan oppivat parhaiten taitonsa mallista, omia tärkeitä huoltajiaan katselemalla ja matkimalla. Ajatellaan itsestämme hyväksyvästi, niin opimme ajattelemaan niin myös muista.

Kosketusta tarvitaan

Elämänhallinnassa suosimme mindfulnessia, joka alentaa stressiä ja parantaa suoritusta. Se on mielen tasolla tapahtuvaa itseapua ja ah, niin sivistynyttä. Ketään ei tarvitse vaivata! Silti kunnolla sylityksin selätettyä ahdistusta se ei tehossaan voita. Tiedämme myös, että riittävän rankkaa kokemusta, traumaa, ei edes voi käsitellä pelkästään sanoin, vaan tarvitaan kehon keinoja purkaa kokemus kehosta ja mielestä.

Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän turvallista kosketusta hän tarvitsee kehittyäkseen, saadakseen itsetuntoa, oppiakseen ja innostuakseen, tyyntyäkseen ja nauttiakseen. Peuhupaini, kannustava halaus, jalkojen tai hartioiden hieronta ovat luomulääkettä. Sen perintönä on vahva minäkuva ja stressihallintakyky koko elämän ajaksi.

Kuuntele kehoa

Muistetaan myös, mitä kaikkea hyvää oma keho meille tarjoaa. Oman kehon kuunteluun tarvitaan herkistymistä ja lupa. Miltä tuuli, sauna tai koiran silittely tuntuvat kehossa? Me tarvitsemme kehotunnekasvatusta ja nautintokasvatusta, jotta emme takertuisi nautintoaineisiin. Lopetetaan uskottelu, että ilo ilman päihteitä on teeskentelyä, koska endorfiinit ja ekstaasit saa ihan luomuna, omasta kehosta ja omista aisteista. Niille on vain annettava arvoa jo lapsuudessa. Opetellaan nimeämään pikkulapsen kehon kaikki paikat ja puhumaan niistäkin arvostavasti. Lapsi saa nauttia omasta kehostaan ja aikuinen on aina turvallinen lapselle ja opettaa turvataidot suhteessa omaan kehoon!

Oma lapsuus puhuu meissä

Moni meistä on kuitenkin kasvanut tietoon, että läheisyys ja kosketus on aina mahdollinen uhka. Lyöntejä, tönimistä, kovakouraista kohtelua on ollut tarjolla, joillain jopa helpommin kuin hyvää tai turvallista läheisyyttä. Vaikka tästä syntyy muuri itsen ja muiden väliin, se muuri kannattaa purkaa. Kehonkuva voi jälleen muuttua myönteiseksi korjaavan kosketuksen ja turvallisen, hyväksyvän läheisyyden avulla. Samaa korjaavaa hyvää tekevät yhteisen ilon hetket. Kosketetaan toisiamme. Ollaan iloksi toisillemme. Ollaan toisillemme tuki ja turva.

Toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asialla

 

Väestöliitto on hyvinvointialan järjestö ja ihmisoikeustoimija. Edistämme lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia, vanhemmuutta ja parisuhteita, seksuaaliterveyttä sekä ihmisten moninaisuuden arvostamista.

Vanhemmille:
perheaikaa.fi ja Lapsi ja seksuaalisuus –sivusto alle kouluikäisten lasten vanhemmille
IsoV-sivut isovanhemmille
Urpot.fi verkkopalvelu nuorten vanhemmille

www.vaestoliitto.fi: nuorille, pareille ja sinkuille sekä maahanmuuttajille

Poikien puhelin, 0800 94 884

Keskusteluapua ja terapiaa pareille, perheille ja sinkuille (tms.), Puh. 09 2280 5267 ma-pe klo 8.30-15.30

 

Tavoitteenamme on, että jokaisella perheellä, aikuisella, lapsella ja nuorella on mahdollisuus elää omannäköistään elämää turvallisissa ja täysipainoisissa ihmissuhteissa ja Suomi on aidosti lapsi- ja perheystävällinen sekä ihmisoikeuksia kunnioittava maa. Lisätietoja www.vaestoliitto.fi ja sivumme facebook ja twitter