Tapaturmat, onnettomuudet, ilkivalta sekä pahoinpitelyt ovat osa arkeamme. Ne voivat osua kenen tahansa kohdalle yllättäen ja varoittamatta. Jokaisella meistä on kuitenkin oma roolimme turvallisen Suomen rakentamisessa.

Hätäkeskuslaitos otti viime vuonna vastaan hätäpuheluita noin 2,7 miljoonaa. Näistä hieman yli 400 000 liittyi erilaisiin onnettomuuksiin ja tapaturmiin. THL:n tilastojen mukaan tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy, ja lähes 90 % niistä sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Tapaturmakuolleisuus on Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, ja luku on jopa kaksinkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna.

YLE uutisoi, että vaarallisin paikka on kodin lattia, jossa noin 1000 ihmistä kuolee vuosittain kaatumalla tai putoamalla, ja todennäköisyys tukehtua lihapullaan on Suomessa samaa luokkaa kuin auton alle jäämisessä.

Hätäkeskuslaitoksen tilastojen mukaan putoamiseen, kaatumiseen tai haavaan liittyviä hätäpuheluita otetaan hätäkeskuksissa vuorokaudessa vastaan yhteensä yli 300. Ilkivaltaan ja järjestyslakirikkomukseen liittyviä hätäpuheluita vastaanotetaan noin 290 ja tieliikenneonnettomuuksista soitetaan vajaat 200 hätäpuhelua vuorokaudessa. Nämä kuvaavat todellisuuttamme ja sitä, mihin meidän pitäisi kiinnittää huomiotamme ennalta.

Turvallisuuskäsitteeseen liittyy vahvasti oma turvallisuuden tunteemme; se mitä olemme kokeneet, millaisia mielikuvia meillä on ja millainen uhkiin liittyvä luottamus meillä on turvallisuusviranomaisten reagointikyvyn osalta. Suomessa keskeisiin turvallisuustoimijoihin kuitenkin luotetaan. Eniten luotetaan palomiehiin (99 %), mutta myös poliisi, hätäkeskus, Rajavartiolaitos ja Tulli nauttivat yli 90 prosenttista luottamusta.

Vaikka tapaturmatilastot ovat melko synkkiä, toimimme kuitenkin jossain myös esimerkkimaana, muun muassa 112-toiminnan järjestämisessä. Tällaisessa yhden toimijan periaatteella toimivassa järjestelmässä vastaanotetaan yhteisen hätänumeron kautta kaikkien toimialojen hätäilmoitukset, käsitellään saadut tiedot ja hälytetään tarvittaessa kaikki yksiköt. Vastaavassa muodossa olevaa 112-järjestelmää ei löydy muualta. Suomessa hätäkeskuksesta alkava auttamisen ketju vaikuttaa suoraan kansalaisille tarjottaviin poliisin, sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluihin. Turvallisuusviranomaisten yhteistyöllä vastataan kansalaisten palveluodotuksiin ja parannetaan turvallisuutta.

Turvallisen maan rakentamiseen tarvitaan kuitenkin meitä kaikkia. Auttamistahto lähimmäistä kohtaan punnitaan monesti hätätilanteissa. Moni on tietämätön siitä, että auttaminen ei ole kiinni ainoastaan omasta tahdosta, vaan se on myös velvollisuus.

Jokaisen tulisi tunnistaa turvallisuusriskit ennakkoon. Oikea toimintapa onnettomuuden sattuessa on myös tärkeää. Matkapuhelin voi monesti pelastaa hengen. Selviytymistä helpottaa myös 112 Suomi -sovellus, joka välittää automaattisesti paikkatiedon hätäkeskukseen. Ulkomaille matkustettaessa on syytä selvittää hätänumerot etukäteen ja EU:n alueella muistaa tuttu 112. Yhteistyöllä onnistumme.

Turvallista vuotta 2017!