Auringon ultraviolettivalo eli UV‑säteet aiheuttavat ihon ruskettumisen eli melaniinin määrän kasvun soluissa. UV-valo luokitellaan aallonpituuden perusteella UVA- ja UVB-säteilyyn. UVA‑säteet tunkeutuvat syvemmälle ihon kerroksiin ja edistävät ihon vanhenemista. Toistuva UV-säteille altistuminen edesauttaa ihon kollageeni- ja elastiinisäikeiden vahingoittumista, ja ajan myötä niiden hajoaminen ilmenee ihossa veltostumisena ja ryppyinä.

UVB-säteily jää lähes kokonaan ihon uloimpaan kerrokseen ja voi aiheuttaa ihon palamisen, mikä altistaa ihosyövälle.

- Ihosyöpä saa alkunsa yleensä ihon ulommaisesta kerroksesta, orvaskedestä, toteaa ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kati Pummi.

Kun haluaa suojata ihoa sekä vanhenemiselta että palamiselta, aurinkosuojan tulisi sisältää sekä UVA- että UVB‑suojat. Lisäksi auringon ikäännyttävää vaikutusta voi estää  infrapuna A-suojalla, jota löytyy nykyisin joistakin aurinkovoiteista.

UV-valo on osa auringon sähkömagneettista spektriä. Infrapunasäteily taas on sähkömagneettista säteilyä, jota ilmakehään saapuvasta lyhytaaltoisesta säteilystä on yli puolet.

UV-indeksi eli UVI ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän. Suomessa UV-indeksi on kesällä keskimäärin 3–6 eli kohtalainen tai voimakas. Etelä-Euroopan kesässä se on noin puolet korkeampi eli hyvin voimakas ja päiväntasaajan leveysasteella yli 12. Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksi ylittää arvon 3, eli meillä aina kesäaikaan ainakin Etelä-Suomessa.

Auringonsuojavoiteen sisältämät aineet jaetaan vaikutustavan perusteella kemiallisesti vaikuttaviin ja fysikaalisiin suodattimiin ja nämä edelleen UVB- ja UVA-suodattimiin. Kemiallisesti vaikuttavat auringonsuoja-aineet estävät UV-säteilyn vaikutusta absorboimalla UV-säteilyä. Fysikaaliset suoja-aineet heijastavat säteilyä pois ihosta tai muuttavat sitä vaarattomaksi lämpösäteilyksi.

 

Myös pilvisellä säällä iho pitäisi kesällä suojata

Aurinkovoiteissa on aurinkosuojakerroin (SPF). Suojakerroin kertoo valmisteen kyvystä estää UVB-säteilyn aiheuttamaa ihon palamista. Se kertoo, kuinka monta kertaa kauemmin henkilö voi oleilla auringossa polttamatta ihoaan verrattuna suojaamattomaan tilanteeseen.

- Suojavoiteiden käytön tarkoitus tulisi olla säteilyn haittojen vähentäminen eikä se, että pyritään olemaan auringossa mahdollisimman pitkään, korostaa Pummi. Samat säteet sekä ruskettavat että ovat haitallisia.

- Ruskettuminen on ihon suojareaktio. Suojautumista ei voi liikaa korostaa.

- Auringossa oleilua kesäpäivänä klo 11-15 kannattaa välttää, suosittelee Kati Pummi. Ja jos auringossa ollaan, suojaavat vaatteet, päähine ja aurinkolasit kannattaa muistaa.

Hän suosittelee kaikille myös Suomen kesään korkeaa suojakerrointa, esimerkiksi 30; pisamaiselle ja punapigmenttiselle eli helposti palavalle vieläkin korkeampaa. Aurinkovoide tulisi levittää iholle ennen ulosmenoa, ja sitä tulisi lisätä noin 2 tunnin välein sekä esimerkiksi uinnin jälkeen. Suomessa keskipäivän kesäauringossa vietetty puoli tuntia riittää aiheuttamaan ihon punoituksen karaistumattomalla, suojaamattomalla ja vaalealla iholla.

Ihon palaminen ja runsaat annokset UV-säteilyä myös ilman palamista lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään. Melanooman kohdalla myös perinnöllinen alttius ja runsasluomisuus lisäävät riskejä.

- Myös pilvisellä säällä iho pitäisi kesällä suojata, erityisesti ulkona työskentelevien tulisi kiinnittää tähän huomiota.