Eturauhassyövän suurin riskitekijä on ikä. Esiintyvyys lisääntyy 55 ikävuoden jälkeen, keskimääräinen ikä diagnoosille on 70 vuotta. Perinnölliset tekijät voivat kuitenkin altistaa sairaudelle jo ennen ikääntymistä.

– Noin 15 % eturauhassyövistä johtuu geneettisestä perimästä. Mikäli suvussa kulkee eturauhassyöpää, kannattaa tilannetta tarkkailla jo ennen ikääntymistä, kirurgian ja urologian erikoislääkäri, dosentti Martti Alaopas neuvoo.

Eturauhassyövän oireet vaihtelevat oireettomuudesta virtsavaivoihin ja kipuiluun tukirangassa.

– Virtsavaivat yleensä tyypillisesti lisääntyvät iän myötä, mutta ne voivat olla myös merkki eturauhasessa tapahtuneesta muutoksesta. Etenkin eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu oireilee virtsavaivoilla, mutta sama oire sisältää myös eturauhassyövän mahdollisuuden, Alaopas huomauttaa.

Pitkälle levitessään eturauhassyöpä saattaa aiheuttaa kipuoireita tukirangassa, toisinaan myös siemennesteen ja virtsan verisyyttä sekä erektiohäiriöitä. Säännöllisillä vuositarkastuksilla oireetonkin eturauhassyöpä voidaan kuitenkin saada hyvissä ajoin kiinni ennen taudin leviämistä ja oireiden pahentumista.

PSA-testit vuositarkastuksiin

Eturauhasen liikakasvu ja eturauhassyöpä voidaan diagnosoida oireettominakin PSA-testillä, joka mittaa eturauhassolun tuottamaa proteiinia. Proteiinipitoisuus kasvaa eturauhasen liikakasvun ja eturauhassyövän yhteydessä.

– Varhaisen diagnoosin kannalta olisi edullista, että PSA-arvojen testaus otettaisiin yli 50-vuotiailla miehillä vuosikontrolliin samalla tapaa kuin kolesteroli ja sokeriarvot. Etenkin silloin, jos miehellä on virtsaoireita tai PSA-arvo on 60-vuotiaana 1,5 tai korkeampi, Alaopas suosittelee.

Mikäli 60-vuotiaan miehen PSA-arvo on alle 1, todennäköisyys sairastua eturauhassyöpään on Alaoppaan mukaan erittäin pieni.

PSA-testien rinnalla eturauhassyvän diagnosointia voidaan edistää magneettikuvauksella, joka tuo diagnosointiin merkittäviä edistysaskelia.

– Olin hiljattain Euroopan urologien kokouksessa, jossa ennakoitiin, että magneettikuvasta saattaa tulla parempi eturauhassyövän tutkimusmetodi kuin PSA. Magneettikuva tarkentaa diagnostiikkaa, sen avulla voidaan ottaa kohdennettuja täsmäpaloja ja välttää turhia koepalan ottotilanteita, Alaopas kertoo.

 

Erinomainen hoitoennuste

Eturauhassyövän hoito on kehittynyt viime vuosina, joka näkyy positiivisina lukuina potilasennusteissa.

–  Melkein 95 % on elossa kymmenen vuoden jälkeen diagnoosista, Alaopas iloitsee.

Tautia hoidetaan sen levinneisyyden ja potilaan yksilöllisten toiveiden mukaisesti. Matalan luokituksen eturauhassyövän hoitoon riittää usein vain aktiivinen seuranta. Keskiaggressiivista hoidetaan leikkaus- tai sädehoidolla, aggressiivisimpia asteita harvemmin enää leikkaamalla.

– Leikkaus- ja sädehoito ovat nykyisin tulostensa puolesta aika lailla samalla tasolla. Leikkaamalla kasvain saadaan poistettua kokonaan, mutta toisaalta siihen liittyy enemmän virtsanpidätysriskiä ja erektio-ongelmia kuin sädehoitoon, urologi kertoo.

Alaoppaan mukaan potilaan kanssa onkin tärkeä keskustella kaikista mahdollisista hoitomuodoista.

– Jos potilas painottaa elämässään voimakkaasti esimerkiksi seksiä, voi sädehoito olla parempi vaihtoehto.