Lain mukaan henkilöautoa saa ajaa silmillä, joiden näöntarkkuusarvo (0.5) on selvästi alentunut. Tällöin kuljettaja pystyy tunnistamaan maantiellä opastinkilvet vasta 63 metrin päästä. 80 kilometrin tuntinopeudella ajettaessa reagointiaikaa jää alle kolme sekuntia.

Normaalilla (1.0) näöntarkkuudella kilven teksti erottuvat 125 metrin päästä ja aikaa on tuplasti enemmän. Suuri osa kuljettajista omaa tätäkin paremman näkökyvyn ja pystyy näkemään tekstit jopa 200 metrin päästä, joka vastaa noin 10 sekunnin aikaa. Tarkka näkö antaa siis aikaa reagoida nopeasti eteen tuleviin tilanteisiin.

Vaikka näössä ei olisi omasta mielestä mitään vikaa, on silmät tärkeää tarkistaa säännöllisesti.

– Näkökyvyn heikkenemistä ei yleensä itse huomaa ja siksi näkö on syytä tarkistaa 2–4 vuoden välein. Nuorilla aikuisilla voi tapahtua vuodessakin isoja muutoksia, optikko Ilkka Liukkonen ohjeistaa.

 

Heikentyvä näkö voi yllättää

Pimeänä vuodenaikana tarkan näön merkitys korostuu liikenteessä entisestään. Ilkka Liukkonen sanoo, että jos ajaminen pimeässä tuntuu epävarmalta, löytyy syy usein silmistä.

– Useimmiten taustalla on lasien puute tai sitten lasien teho ei ole kohdallaan. Huono hämäränäkö voi olla merkki myös alkavasta kaihista, jolloin vastaantulevien autojen valot voivat häikäistä ikävästi. Kaihi on kuin auton samea tuulilasi: silmän sisäinen linssi on harmaa ja likainen, kunnes samentunut mykiö vaihdetaan kaihileikkauksessa uuteen.

Liukkosen mukaan jopa ”laittomalla” näkökyvyllä voi silti selvitä tutuissa kotimaisemissa, joissa jokainen mutka ja tienviitta ovat entuudestaan tuttuja. Onnettomuusriski kasvaa nopeasti, kun huononäköinen kuski autoilee itselleen vieraassa ympäristössä.

– Yleisesti ottaen huono näkö on kuitenkin helppo hoitaa kuntoon. Ajantasaisilla laseilla näön tarkkuudesta saadaan lähes aina aivan priima ja ajaminen on taas helpompaa.

 

5 termiä liikennenäöstä

Näöntarkkuus
Näöntarkkuus on silmäoptiikassa käytetty suure, joka kuvaa silmän ja muun näköjärjestelmän erotuskykyä. Asteikko on 0 – 2, umpisokeasta haukansilmään.

Näkömatka
Etäisyys, jonka päästä eri näöntarkkuudella pystyy tunnistamaan esimerkiksi liikennemerkit ja opaskilvet. Pitkä näkömatka antaa kuljettajalle aikaa toimia oikein ja rauhallisesti.

Hämäräsopeutuminen
Silmien sopeutuminen erilaisiin valaistustasoihin: kirkkaasta hämärään ja taas takaisin kirkkaaseen. Iän myötä sopeutuminen hidastuu ja vaikeutuu.

Kontrastinäön herkkyys
Kontrastiherkkyys kuvaa sitä, miten pieniä harmaa-asteikon eroja havaitaan, esimerkiksi valkoisiin pukeutunut jalankulkija lumisella tienpenkalla tai tummiin pukeutunut asfalttia vasten.

Näkökenttä
Näkökentällä tarkoitetaan aluetta, joka nähdään kerrallaan yhdellä tai molemmilla silmillä. Hyvä näöntarkkuus on vain näkökentän keskeisellä alueella ja reuna-alueilla havaitaan liikkeitä ja hahmoja.