Äideillä on vahva tarve tulla kohdatuksi synnytykseen liittyvien ajatustensa ja toiveittensa kanssa jo raskausaikana. Odotusaika ja synnytys hoidetaan meillä kuitenkin hyvin erillään toisistaan. Esimerkiksi leikkauspotilas tapaa leikkaavan lääkärin etukäteen, mutta äidit joutuvat synnyttämään vieraassa ympäristössä, vieraan kätilön kanssa. Tämä osaltaan on johtanut kipua ja pelkoa korostavaan synnytyskeskusteluun, jossa äitien toiveet ja kätilötyön todellisuus on turhaan asetettu vastakkain.

 

Virtuaalinen valmennus ei riitä

Raskausajan hoito kuuluu perusterveydenhuoltoon, jossa synnytysvalmennusta järjestetään neuvolassa yhden kerran. Synnytyssairaaloihin paikan päällä tutustuminen on käytännössä lakkautettu kokonaan. Virtuaalipalvelut, kuten nettivideot, voivat olla tiedollinen tuki. Ne eivät kuitenkaan voi korvata synnytysvalmennusta, joka on kokonaisvaltaista taidon oppimista.

Synnytyspelkodiagnoosien raju kasvu kertookin osaltaan siitä, että äidit eivät tule kohdatuksi riittävällä tavalla raskauden aikana. Tämä johtaa äitejä hakemaan valmennusta pelkodiagnoosin kautta.

Ryhmävalmennukseen verrattuna synnytyspelkohoito on kallista, ja äidin täytyy tulla pelkääväksi saadakseen riittävästi valmennusta. Toisaalta osa vakavista peloista kärsivistä ei leimautumisen pelossa hae apua. Synnytysvalmennus onkin synnytyspelkoa ennaltaehkäisevää palvelua, jonka piiriin kaikkein odottajien tulisi päästä matalalla kynnyksellä.

 

Synnytysvalmennus tulisi siirtää sairaaloihin

Olemme tilanteessa, jossa naisten palveluita ajetaan alas kovalla kädellä. Synnytyssairaaloiden määrän kaavaillaan vähentyvän kymmeneen. Pitenevät synnytysmatkat ja lisääntyvät sairaaloiden ulkopuoliset synnytykset asettavat entistä suuremmat paineet synnytysvalmennuksen laadulle.

"Positiivinen synnytyskokemus myötävaikuttaa varhaisen vuorovaikutuksen sujuvuuteen äidin ja lapsen välillä"

Synnytyspelkodiagnoosit tulevat näkemykseni mukaan lisääntymään edelleen. Onko yhteiskunnallisesti kannattavaa säästää synnytysvalmennuksesta ja karsia synnytyssairaaloita? Miten nämä toimepiteet vaikuttavat lopulta esimerkiksi syntyvyyteen?

Synnytysvalmennusjärjestelmä tulisi saattaa ajan tasalle. Tutkimukseni synnytysvalmennuksesta kätilötyön interventiona toi esille sen, että synnytysvalmennuksen tapahtuminen sairaalassa olisi tärkeää. Kätilöillä on hallussaan viimeisin tietotaito. Kun kätilö hoitaisi valmennuksen, hän tapaisi äitejä etukäteen, oppisi tuntemaan heidän taustojaan ja ymmärtämään tarpeita. Vastaavasti synnytysympäristöstä ja henkilöstöstä tulisi äideille tutumpaa. Tämä vähentäisi äitien kokemaa turvattomuuden tunnetta, ja tekisi kohtaamisesta synnytystilanteessa paljon helpompaa.

 

Apua ja turvaa on saatavilla

Synnytyskokemuksella on iso vaikutus naisen koko elämään, joten synnytykseen kannattaa valmentautua. Äitien tulee pitää kiinni oikeudestaan saada synnytysvalmennusta julkisessa terveydenhuollossa. Synnytyspelkoa ei tarvitse hävetä, ja siihen on saatavissa apua. Nykytilanteessa on hyvä muistaa sekin, että myös yksityistä, hyvälaatuista synnytysvalmennusta on tarjolla.

Positiivinen synnytyskokemus myötävaikuttaa varhaisen vuorovaikutuksen sujuvuuteen äidin ja lapsen välillä. Synnytysvalmennus rauhoittaa raskausaikaa ja auttaa myönteisen synnytyskokemuksen saamisessa.