Ensisynnyttäjien keski-ikä on tilastojen mukaan 29 vuotta. Nainen on hedelmällisimmillään 25–30 vuotiaana. Sen jälkeen hedelmällisyys alkaa laskea, ja 35 vuoden jälkeen tahti kiihtyy. Verikokeella otettava hedelmällisyystesti antaa osviittaa munasarjojen potentiaalista ja se voi toimia apuna päätöksenteossa: lykätäkö vai ryhtyäkö toimenpiteisiin.

– AMH-testi mittaa anti-Müllerian –hormonin tasoa veressä. Kyseistä hormonia erittyy pienistä kehittyvistä munarakkuloista ja sen pitoisuus veressä korreloi alkumunarakkuloiden määrän kanssa. Siksi sitä voidaan käyttää munarakkuloiden reservin arvioimisessa, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, professori Juha Tapanainen avaa testin toimintaperiaatetta.

Hedelmällisyystestistä hyötyvät erityisesti sellaiset perheenlisäystä jossain vaiheessa elämää toivovat naiset, joiden kohdalla on syytä epäillä alentunutta munasarjareserviä.

– Tällaisia ovat esimerkiksi henkilöt, joiden sukuhistoriassa on ennenaikaisia vaihdevuosia tai henkilöt, joiden munasarjoja on operoitu tai jotka ovat saaneet syöpähoitoja. Myös epäsäännöllinen kuukautiskierto voi olla merkki alentuneesta munasarjareservistä, Tapanainen kertoo.

Ennen mittaamista Tapanainen kehottaa pohtimaan, mitä nainen haluaa tehdä, jos tulos on matala.

–Jos hedelmällisyys halutaan säilyttää, voidaan harkita esimerkiksi munasolujen pakastamista tai munasolujen hedelmöittämistä ja alkioiden pakastamista, professori sanoo.

 

Analyysi asiantuntijan käsiin

Verikokeella otettava testi on luotettava, kun se tehdään oikeissa käsissä ja asianmukaisessa arvioinnissa.

– Ennen kuin testin tulosten perusteella tekee johtopäätöksiä, tulisi keskustella asiaan perehtyneen henkilön kanssa. Alhainen AMH-arvo ei automaattisesti tarkoita alentunutta hedelmällisyyttä. Pienilläkin pitoisuuksilla raskaus on mahdollinen. Testin tuloksen merkityksen arvioinnissa ultraäänitutkimus ja sukuhistoria ovat merkittävässä roolissa, Tapanainen kertoo.

Muutamissa tilanteissa testi antaa harhaanjohtavan tuloksen.

– Yhdistelmäehkäisyä käytettäessä AMH-pitoisuudet voivat laskea jopa 50 prosenttia, sillä ehkäisy estää munarakkuloiden kypsymisen ja anti-Müllerian –hormonia erittyy nimenomaan näistä kypsyvistä rakkuloista. Tällaisessa tilanteessa AMH-pitoisuus ei heijastakaan alkumunarakkuloiden kokonaismäärää, Tapanainen huomauttaa.

Munarakkuloiden kehitys palautuu normaaliksi yleensä noin kahden kuukauden jälkeen yhdistelmäehkäisyn lopettamisesta.

Monirakkulaiset munasarjat puolestaan aikaansaavat todellista tilannetta positiivisempia lukuja.

– Niissä kehittyvien rakkuloiden määrä on normaalia suurempi, ja amh-pitoisuus jopa kaksin- tai nelinkertainen, Tapanainen tietää, ja korostaa ammattilaisen tärkeyttä testin tuloksia tulkittaessa.

FAKTA:

 

AMH-hedelmällisyystesti mittaa kehittyvien munarakkuloiden erittämän anti-müllerian-hormonin tason veressä.

Testin avulla saadaan tieto naisen munasarjojen toimintakyvystä.

Miksi? Tahattoman lapsettomuuden ennaltaehkäisemiseksi.

Kenelle? Raskautta nyt tai myöhemmässä elämänvaiheessa suunniteleville.

Mistä? Gynekologin vastaanotolta.